Akaan kerhoneuvoja Helena Viljanen näyttää, miten kasvilava kunnostetaan ja kylvetään. Kuva teoksesta "Työn ja taidon tiellä - 50 vuotta 4H-toimintaa"

• 4H-toiminta alkoi 1920-luvulla Yhdysvalloissa, josta learning by doing -periaate on levinnyt ympäri maailmaa. Toimintaa on tällä hetkellä yhteensä n. 80 maassa joka mantereella.
  
• Suomeen 4H-työ on tullut Tanskasta ja eräänä merkittävimpänä sanansaattajana on toiminut Marsalkka Mannerheim. Suomen Maatalouskerholiitto perustettiin vuonna 1928 ja nuorten neuvonta käynnistyi vahvasti palstaviljelyllä.
  
• 1930- ja 1940-luvuilla nuoret vastasivat omalta osaltaan mm. sota- ja kriisiajan ruokahuollosta
  
• 1950-luvulla neuvonta laajeni metsätalouteen, kotieläintuotantoon, kotitalouteen, käsitöihin jne.
  
• 1968 keskusjärjestön nimi muutettiin kansainvälisen käytännön mukaan Suomen 4H-liitoksi.
  
• 1970-luvulla esiin nousivat liitännäiselinkeinojen kehittäminen ja öljykriisi toi mukanaan 4H-järjestölle uuden tehtävän - muovisten lannoitesäkkien keruun uudelleen jalostusta varten.
  
• 1980-luvusta alkaen toiminnalle on antanut oman leimansa nuorisotyöttömyys. Taajamien nuoret  liittyivät innolla mukaan toimintaan.
  
• 1990-luvun avainsanoina toimintaa ohjaamassa ovat olleet mm. arjen taitojen opettaminen ja elämykset. Toimintaan ovat antaneet oman leimansa ostopalvelusopimukset kuntien kanssa mm. iltapäiväkerhotoiminnasta, kunnallista kotipalvelua täydentävästä vanhuspalvelusta, viheralueiden hoidosta sekä lajittelu- ja kierrätysneuvonnasta.
  
• 2000-luvulle tultaessa 4H-järjestön rooli nuorten yrittäjyyskasvatusjärjestönä on vahvistunut entisestään. Uusi TOP-yrittäjyyskasvatusmenetelmä otettiin käyttöön ja erilaisilla hankkeilla, projekteilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä on yhä merkittävämpi osa järjestön toimintaa.

Hämeen 4H-piirin alkutaival

Maatalouskerhotoiminta käynnistyi Hämeessä jo ennen vuotta 1928 Tampereen Aitolahdella. Siellä sijaitsevalle tilalleen kutsui prof. Rurik Pihkala vieraita Amerikasta kertomaan 4H-toiminnasta. Alkuvuosina maatalouskerhot toimivat useiden eri järjestöjen alaosastoina, kuten MLL:n ja maamiesseurojen alaisuudessa. Toiminnan laajetessa valtakunnallisesta Maatalouskerholiitosta tullut suora ohjaus jäi kuitenkin ennen pitkää riittämättömäksi, ja siten syntyi tarve perustaa oma maakunnallinen maatalouskerhopiiriliitto. Hämeen-Satakunnan Maatalouskerhopiiriliitto perustettiin Tampereella 4.4.1938. Piiriliiton toimialueeseen kuului tuolloin kaksi maakuntaa ja sen kotipaikka oli Tampere. Kerhotoiminnan edelleen laajetessa osoittautui välttämättömäksi jakaa Hämeen-Satakunnan Maatalouskerhopiiriliitto kahtia molemmat maakunnat käsittäviksi piiriliitoikseen. 18.1.1942 lähtien on toiminut itsenäisenä Hämeen Maatalouskerhopiiriliitto. Kahdeksan eteläisen Hämeen kuntaa irroitettiin vielä vuonna 1945 Hämeestä, kun perutettiin Etelä-Suomen Maatalouskerhopiiriliitto. Vuonna 1968 Hämeen Maatalouskerhopiiriliitto muuttui Hämeen 4H-piiriksi.